jeudi 28 novembre 2019

Mahana mätämua Täpati 05 no Tënuare 2020


Mahana mätämua

Täpati 05 no Tënuare 2020



Te tumu parau : Te Rahu Nui e te Höêraa



Te pehepehe : TE ÀIHERE



Àihere, te huruhuru o te Atua Taaroa.

Àihere, te àhu o te fenua.

Tei roto ia òe te ora o te Mäòhi.

O òe tei hii i te Mäòhi,

Na òe i haapii ia na e,

Àita e hoo to te ora,

No te mea àita e hoo to te àihere,

Àita e hoo to te here i te taata

Èiaha e hoo i te ora höroà noa a Taaroa.



Te taiòraa : Tenete 1 ; Ioane 17, 20-26







Te manaò tauturu

Ia haamaitaihia te Atua Tumu Tahi, Puna no te ora mau, haapüraa no te Here e no te Aroha Metua, Metua faatupu ora no te mau nünaa atoà tei ìriti ia tätou te ùputa no teie nei hepetoma no te höêraa no te nünaa faaroo.



Te haamanaò noa mai ra te puta Tenete i te parau no to te Atua rahuraa i teie nei ao, rahuhia i roto i te Here e te Aroha Metua, rahuhia i roto i te manaò höê e te faatura, rahuhia i roto i te faaroo ora e te faaroo parau tià, rahuhia i roto i te manaò hau e te manaò haèhaa, rahuhia i roto i te mana o te parau e i roto i te arataìraa a te Rahu Nui.



E haapiiraa rahi ta te Atua e türama mai ra ia tätou te mau tävini no teie nei mahana, òia hoì, to te Atua höêraa i te mau rahu atoà i roto i ta na faanahoraa e ta na rëni arataìraa. Te Atua te Niu e te Papa o taua höêraa, te Atua te haamataraa e te faahoperaa i te parau no te höêraa. To te raì, to te fenua e to te tai e te mau î atoà, to rätou faatura i te Atua, to rätou haèhaa, to rätou faaroo, to rätou hau no te mea, te Atua to rätou päruru. Ua î rätou te ìte e te paari no ô mai i te Atua ra. E te reira te mänaònaòraa rahi na Ietu i roto i ta na pure, e ta Ioane e faahiti ra. Te mänaònaòraa i te nünaa faaroo e te mau tävini atoà tei fäì i to rätou faaroo, mai ta te Fatu e faahiti ra : « Ia höê rätou mai ia täua, ia höê rätou i roto ia täua, ia riro rätou ei höê. »



Te höêraa no te Atua e to na mau tävini, te höêraa no te Metua e ta na mau tamarii, te höêraa no te ùtuäfare, te höêraa no te tïaì e ta na ra mau mämoe, te höêraa no te parau tià e te parau mau, te höêraa no te faatura e te haèhaa, te höêraa no te hau e te faaòromai rahi. O te reira te poroìraa rahi no tätou i roto i te roaraa no teie nei hepetoma. Ua rave te Metua, te Tamaiti e te Värua i ta rätou tuhaa. Ua rave atoà te rahu i ta na tuhaa. Te toe ra ta òe tärëni e te taata nei, a faaitoito i te faaìte e te haapäpü i te reira. Ua ìriti te Atua ia òe i te ùputa âpï no teie nei matahiti âpï 2020 e teie nei hepetoma faufaa mau.



Ia vai te hau e te haamaitaìraa a te Atua i nià i to òe ra ùtuäfare, Ia ora na.



Pure

E to mätou Atua Manahope, te Metua faatupu ora, tei î i te Here e te Aroha, te haamaitaì nei e te faateniteni nei mätou ia òe, o òe i ìriti faahou ia mätou i te ùputa no teie nei matahiti âpï 2020, o òe e âpiti atoà ia mätou i roto i teie nei hepetoma no te höêraa no te nünaa faaroo. Te haamaitaì faahou nei mätou ia òe, no te mau räveà maitataì atoà ta òe e türama faahou nei ia mätou, te nünaa faaroo no teie nei mahana, no te ìte-faahou-raa i te faufaa no te höêraa i rotopü i te Atua, te taata e te rahu. Te haamaitaì faahou nei mätou ia òe, o òe e türama faahou nei ia mätou i te faufaa no te haèhaa, te faatura, te parau tià, te tätarahapa, te hau e te höêraa i roto i te faaroo mau. A aroha mai ia mätou te taata hara nei.



Te faahaèhaa nei mätou päâtoà i mua i to òe Here e to òe Aroha Metua, tei arataì tämau ia mätou i roto i to mätou oraraa, noa atu to mätou huru faateitei, te vahavaha e te täiva rahi ia òe. Te faahaèhaa nei mätou i mua i to òe Haèhaa Metua, ta òe e türama nei ia mätou nä roto i ta òe Parau Maitaì : te faufaa no te höêraa. Te faahaèhaa faahou nei mätou i mua i to òe tiàraa Metua faatupu ora e te haèhaa, tei òre i morohi i roto i te tau, e ta òe e faaitoito nei, e ta òe e poroì ra ia mätou, te mau tävini no teie nei mahana. A aroha mai ia mätou te taata hara nei.



Te ani haèhaa nei mätou päâtoà ia òe, a höroà mai ia mätou te ìte, te paari, te faatura, te faaroo haèhaa e te faaòromai rahi no ô mai ia òe na, no te ora-hau-raa, e no te ora-òaòa-raa i roto i teie nei hepetoma no te höêraa. A haapii faahou ia mätou i te haèhaa e te höêraa, arataìhia e ta òe parau maitaì. A haapii faahou ia mätou i te faaturaraa i te Tiàmäraa e te höêraa o terä nünaa e terä nünaa. A haapii faahou ia mätou i te haapae i to mätou mau manaò taata : te teitei, te faatura òre, te haavare. A haapii faahou ia mätou i te faatupuraa i te hau, te höêraa, te parau tià, te tätarahapa e te faaòromai rahi.



Te Atua Metua e, a Aroha mai ia mätou te taata hara nei, Amene.


Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire

Märeto 12.38-44 Ö a Te Vahine Ìvi.

  T ā pati 10 no Teeri/Novema 2024. Ö a Te Vahine Ìvi. Mau taiòraa Taramo 146 EIAHA TÄTOU E FAAEA I TE HAAMAITAÌ I TE ATUA.  1 ...