mardi 30 août 2022

2 Parareipomeno 2, 1 – 17 Monirë 05 no Tetepa 2022

 

Monirë 05 no Tetepa 2022

 


Faaitoitoraa

 

Taiòraa : 2 Parareipomeno 2, 1 – 17

 

Te nünaa mäìti a te Tumu Nui, Ia ora na. Tei roto ta tätou parau i teie hepetoma i te puta Parareipomeno, mea varavara roa tätou i te taiò i teie nä puta, a tahi no te roa e te piti, no te òreraa ihoä tätou e mätau faahou i te taiò i te pïpïria. Ia hiòhia te mau parau i roto i teie nä puta Parareipomeno, e täpitiraa ia no te mau parau i roto i nä puta a Tämuera e ta Te Mau Arii.

 

E piti fare ta Toromona e ôpua ra e patu, hoê, e fare no te iòa o te Atua, e te piti to na ia aoraì. E no te faatupu i te reira ôpuaraa, mai ta tätou atoà i ìte mai, mea hinaarohia te taata, te moni e te tauihaa.

 

Ia tütonu maitaì tätou i nià i te parau, aita Toromona e patu ra i te fare no te Atua, no te mea ua ìte o na eita te Atua e ö i roto ia au i ta na fäìraa i te ìrava 5 – 6 : E Atua rahi hoì to mätou Atua i te mau atua atoà ra. O vai hoì au nei a faatià ai au i te fare no na ? inaha, te raì e te raì teitei, eita o ia ö ?

 

Te auraa, te fare ta Toromona e patu ra, e fare no te iòa ia o te Atua, e vähi i reira te nünaa e haamori ai i te Atua, e vähi i reira to na iòa e faahanahanahia ai, e vähi i reira te nünaa e färerei ai i to na Atua. Eere rä i te fare no te Atua. No reira, mea tano tätou e hiò faahou i ta tätou huru parauraa no te fare pureraa, i teie mahana. No te mea, ua mätau roa tätou i te parau e, e fare no te Atua. E mai te peu hoì, te reira ihoä, aue ia te Atua i te aroha e, hoê noa taime i te hepetoma tätou e haere mai ai e hiò ia na !

 

Manaò anaè au, mea huru piri aè te hiòraa a to tätou mau Tupuna i te manaò o te arii Toromona, no te mea, aita rätou i faariro i te marae ei vähi nohoraa no te Atua, ei vähi rä e haamori ai, e faahanahana ai, e e färerei ai rätou i to rätou Atua. E no te tupu te reira färereiraa, te vai ra ia terä tïtauraa i te nünaa, ia tämä ia na hou e tere ai i te marae. Te auraa ia no terä parau ta rätou e : Ei tere pure e tae ai i te marae. Mai te peu e, e tere ê, eita te Atua e vare.’

 

Te auraa, aita teie parau a te mau Tupuna i ätea roa i te parau ta te Atua i parau i te nünaa Iteraèra i roto i te Revitito 11, 44 : ‘O vau to òutou Atua, ia moà òutou no te mea te moà nei au.’ No reira, i mua i nä faahitiraa parau e piti, ta te Revitito e ta te mau Tupuna, te haapäpü noa mai ra te reira e, na te moà o te nünaa e haere ra i te vähi haamoriraa, e ua âmui atoà mai te Atua i te haamoriraa. O te tahi atoà ia auraa no terä reo to te Fatu e : ‘Te vähi e âmui ai, e piti, aore ra e toru no to ù iòa, tei rotopü atoà ia vau ia rätou.’ (Mätaio 18, 20)

 

Te haapiiraa e tano tätou e täpeà i ô nei, te moà, eere ia no te fare pure, aore ra no te marae, no te taata rä, e moà ai. Ia moà te taata, e moà atoà te fare pure e te marae. Tano roa atu ai te parau a Pauro e nä ô ra e : ‘E hiero to òutou tino no te Atua.’ (1 Torinetia 3, 16)

 

No reira, faaitoito anaè i te haamoàraa ia tätou, ia hanahana te Atua ia tätou mai te pape e faahoì ra i te ànaàna o te mahana i te vähi no reira mai o ia.

 

Ia tauturu mai te Atua ia tätou. Mauruuru.

 

(Faaravaì atu)

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire

Märeto 12.38-44 Ö a Te Vahine Ìvi.

  T ā pati 10 no Teeri/Novema 2024. Ö a Te Vahine Ìvi. Mau taiòraa Taramo 146 EIAHA TÄTOU E FAAEA I TE HAAMAITAÌ I TE ATUA.  1 ...