mardi 30 août 2022

2 Parareipomeno 6, 1 – 21 Mahana maha 08 no Tetepa 2022

 

Mahana maha 08 no Tetepa 2022

 


Faaitoitoraa

 

Taiòraa : 2 Parareipomeno 6, 1 – 21

 

E te nünaa o te Atua i Mäòhi Nui nei, Ia ora na e mauruuru ä i to tätou färereiraa i teie ahiahi i te aroha o te Atua.

 

Mai ta tätou i hiò mai i nanahi ra, ua oti te fare pure i te patuhia, e ua oti atoà i te âvarihia, e te täpaò i ìtehia, te hanahana ia o te Atua i te faaîraa i te fare pureraa, nä roto i te hoê ata pöuri. Ua hope te ôroà, i teie taime, te tià nei te arii Toromona i mua i te aro o te nünaa e mä te faahaèhaa ia na i mua i te aro o te Atua, nä roto i te tahi pure tatarahapa. Aita atu to te arii e hinaaro, ia faaroo mai te Atua i te mau pure atoà a to na nünaa, i te mau taime atoà e haere mai ai rätou e haamori ia na.

 

Te fäì atoà ra te arii i mua i te Atua, i mua i te rahi o te Atua, i te paruparu e te naìnaì o te òhipa i ravehia e rätou, i te paturaa i te hoê fare no na. Te auraa, te hinaaro noa ra te arii Toromona e, e faariro i te fare o ta na i patu no te Atua, ei vähi i reira te Atua e te taata e färerei ai, i te mau taime atoà. Te auraa, e ùputa matara noa te fare pure i patuhia no te nünaa, e haere mai e pure i te Atua i te mau taime atoà o ta rätou e hinaaro. Terä, e hiòraa e e faanahoraa Ati Iuta terä.

 

E tano atoà ihoä paha tätou e rave mai terä e faahitihia ra i roto i ta tätou taiòraa, e ìriti i te mau ùputa o ta tätou mau fare pure no te taata e haere mai e haamori e aore ia e pure i te Atua i te mau taime atoà o ta na e hinaaro, mai teie e ìtehia ra i te fare pure Tatorita i Papeete. Eere rä te reira i te peu tumu na tätou ia faaauhia i te manaò o te arii Toromona, ta na i faahiti i te ìrava 21, oia hoì ei teie nei noa vähi, ei roto noa i teie fare pure, teie noa te ùputa e faaroo mai ai te Atua i te pure a to na mau tävini e te nünaa täatoà. Ìte noa ai Toromona i te rahi o te Atua, te manaò ra ta na e parau ra, te ôpani ra ia o ia i te Atua i roto i te fare pure, e i roto anaè i te fare pure te taata e tano ai e pure i te Atua.

 

Te vähi taaê ia e to tätou mau Tupuna Mäòhi, eita rätou e haere pinepine i nià i te marae e haamori ai, e ia haere rätou, ei tumu päpü maitaì, no te tahi änei ôroà faatähinuraa arii, e aore ra no te tämäraa i te hara a te nünaa. I roto rä i to rätou oraraa i te mau mahana tätaì tahi, tei te Atua ia to rätou tiàturiraa no te tauturu ia rätou. Te tumu ia te mau tahuà e faahope ai i ta rätou ùpu e : E te Atua e, e huri tua mai òe ia mätou, e hoì i roto i to òe vähi moà, âreà mätou, e hoì ia i roto i te noa o to mätou oraraa.

 

Te parau e täpeà mai, mea faufaa te fare pureraa no te haamoriraa i te Atua ma te manaò hoê, te värua hoê, te âau hoê. Te mea faufaa roa atu ra, te faariroraa ia ia tätou iho ei fare i reira te Atua e noho tämau ai i te mau mahana atoà. I reira noa to tätou mau fifi e to mätou mau hepohepo no te oraraa e matara ai. Te nä ô ra te reo o Pauro e : ‘E hiero to òutou tino no te Atua.’

 

Ia Atua te Atua, ia fenua te fenua, ia taata te taata, ua maitaì roa. Ei hau tätou teie pö. Mauruuru.

 

(E tano e faaravaì atu ä)

 

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire

Märeto 12.38-44 Ö a Te Vahine Ìvi.

  T ā pati 10 no Teeri/Novema 2024. Ö a Te Vahine Ìvi. Mau taiòraa Taramo 146 EIAHA TÄTOU E FAAEA I TE HAAMAITAÌ I TE ATUA.  1 ...