Mahana
maha 08 no Tetepa 2022
Faaitoitoraa
Taiòraa :
2 Parareipomeno 6, 1 – 21
E te
nünaa o te Atua i Mäòhi Nui nei, Ia ora na e mauruuru ä i to tätou färereiraa i
teie ahiahi i te aroha o te Atua.
Mai
ta tätou i hiò mai i nanahi ra, ua oti te fare pure i te patuhia, e ua oti atoà
i te âvarihia, e te täpaò i ìtehia, te hanahana ia o te Atua i te faaîraa i te
fare pureraa, nä roto i te hoê ata pöuri. Ua hope te ôroà, i teie taime, te tià
nei te arii Toromona i mua i te aro o te nünaa e mä te faahaèhaa ia na i mua i
te aro o te Atua, nä roto i te tahi pure tatarahapa. Aita atu to te arii e
hinaaro, ia faaroo mai te Atua i te mau pure atoà a to na nünaa, i te mau taime
atoà e haere mai ai rätou e haamori ia na.
Te
fäì atoà ra te arii i mua i te Atua, i mua i te rahi o te Atua, i te paruparu e
te naìnaì o te òhipa i ravehia e rätou, i te paturaa i te hoê fare no na. Te
auraa, te hinaaro noa ra te arii Toromona e, e faariro i te fare o ta na i patu
no te Atua, ei vähi i reira te Atua e te taata e färerei ai, i te mau taime
atoà. Te auraa, e ùputa matara noa te fare pure i patuhia no te nünaa, e haere
mai e pure i te Atua i te mau taime atoà o ta rätou e hinaaro. Terä, e hiòraa e
e faanahoraa Ati Iuta terä.
E
tano atoà ihoä paha tätou e rave mai terä e faahitihia ra i roto i ta tätou
taiòraa, e ìriti i te mau ùputa o ta tätou mau fare pure no te taata e haere
mai e haamori e aore ia e pure i te Atua i te mau taime atoà o ta na e hinaaro,
mai teie e ìtehia ra i te fare pure Tatorita i Papeete. Eere rä te reira i te
peu tumu na tätou ia faaauhia i te manaò o te arii Toromona, ta na i faahiti i
te ìrava 21, oia hoì ei teie nei noa vähi, ei roto noa i teie fare pure, teie
noa te ùputa e faaroo mai ai te Atua i te pure a to na mau tävini e te nünaa
täatoà. Ìte noa ai Toromona i te rahi o te Atua, te manaò ra ta na e parau ra,
te ôpani ra ia o ia i te Atua i roto i te fare pure, e i roto anaè i te fare
pure te taata e tano ai e pure i te Atua.
Te
vähi taaê ia e to tätou mau Tupuna Mäòhi, eita rätou e haere pinepine i nià i
te marae e haamori ai, e ia haere rätou, ei tumu päpü maitaì, no te tahi änei
ôroà faatähinuraa arii, e aore ra no te tämäraa i te hara a te nünaa. I roto rä
i to rätou oraraa i te mau mahana tätaì tahi, tei te Atua ia to rätou
tiàturiraa no te tauturu ia rätou. Te tumu ia te mau tahuà e faahope ai i ta
rätou ùpu e : E te Atua e, e huri tua mai òe ia mätou, e hoì i roto i
to òe vähi moà, âreà mätou, e hoì ia i roto i te noa o to mätou oraraa.
Te
parau e täpeà mai, mea faufaa te fare pureraa no te haamoriraa i te Atua ma te
manaò hoê, te värua hoê, te âau hoê. Te mea faufaa roa atu ra, te faariroraa ia
ia tätou iho ei fare i reira te Atua e noho tämau ai i te mau mahana atoà. I reira noa to tätou mau fifi e to mätou mau hepohepo
no te oraraa e matara ai. Te nä ô ra te reo o Pauro e : ‘E hiero to òutou
tino no te Atua.’
Ia
Atua te Atua, ia fenua te fenua, ia taata te taata, ua maitaì roa. Ei hau tätou
teie pö. Mauruuru.
(E
tano e faaravaì atu ä)
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire