Te mau taiòraa : Taramo 83 / Märeto 14, 53-65.

 

Poroì no te monirë 25 no mäti 2024

 

 

Te mau taiòraa : Taramo 83 / Märeto 14, 53-65.

 

Tumu parau : Te tuuraahia Ietu i mua i te Tüneteri

 

Hoa here mä, 

 

Hou tätou e tae mai ai i teie tuhaa iti o ta tätou taiòraa no teie ahiahi, tei Tëtetemäne Ietu e tootoru nau pipi : o Pëtero, Iätöpo e o Ioane. E tere pure to Ietu i teie vähi, e tere faaineine atoà ra no terä mea e tiaì mai ra i te ôire o Iërütarëma, te tätauro o te feiä òhipa ììno e te taparahi taata. I te ô i Tëtetemäne, te tupuraa te hooraa taata e te haruraa taata.

Teie rä parau tei vaiiho mai e Märeto no teie färereiraa i to tätou i teie ahiahi, o të riro ei parau o të faaàma faahou i to tätou faaroo i teie Fatu ta tätou e haamanaò faahou nei i to na parau i teie mahana, ua tupu ia i muri iti noa aè i to na haruraahia e to na arataìraa i te aoraì o te Tahuà Rahi, no te tahi uiuiraa manaò mätämua roa. E no to na auraro-mäite-raa i te faatupu i te hinaaro o to na Metua, ua färii te Fatu i te haere roa i mua i te tiripuna a te taata. E tämata tätou i teie nei i te tuu i te tahi mau tumu parau rii naìnaì, ia huru äraaraa rii aè te manaò i te ìteraa i te mau òhipa e tupu ra i roto i te tiripuna haaväraa.

A tahi : I te aoraì o te Tahuà Rahi (14, 53-59) : I teie vähi tei faarirohia mai te tahi tiripuna faaroo ra te huru, te tupuraa teie haaväraa, eiaha i te ao i mua i te aro o te nünaa, i te pö rä, tei faaìte mai i te huru taa ê o teie huru raveraa. Te auraa, te vai ra te tahi òhipa piò e tupu ra i roto i teie huru faanahoraa. E nä ô noa ia tätou i te haapoto : Aita i tano te vähi, aita i tano te mau ìte, aita i tano te mau pariraa, aita i tano te mau haavä, etv. I nià i te hea parau tià e te hea parau mau e haamau ai i te manaèo e te faaotiraa ? E mau mea tano òre anaè teie e tupu ra. E i roto i teie mau tano òre, ua âmui atoà te tahi pipi tano òre, o Pëtero, mea nä te ätea noa mai i te hiò, mai te hohoà o te tahi tii tarai, e vaha tö na, eita rä e parau, e aore ia mai te tahi pipi e aita e taa faahou ra tei hea te mua e tei hea te muri, riro noa atu ai o ia ei pipi nä Ietu. Te auraa, o Ietu anaè e tià nei i mua i te täatoà. Ietu e ta na parau mau, i mua ia rätou e ta rätou haavare.

I roto i teie tiripuna, te tià mai ra te reira ìte no te höroà i to na manaò, të nä reira atu ra te tahi e hope roa aè, i te ìmiraa i te mau räveà atoà ia roaa mai te tahi parau pariraa. I ô nei, eere te parau mau e te parau tià terä e ìmihia ra, mai tei au i te tiàraa o te tahi tiripuna ia rave. Te ìmi nei rätou i te tahi parau pariraa, ia roaa ta rätou faahaparaa no te faautuà ia Ietu i te utuà pohe. Terä te mea ta rätou e tïtau onoono noa ra, eiaha ia ìtehia te parau tià e te parau mau, te pohe rä o teie taata hara òre. E no terä mea e, aita e räveà e roaa ai te mea ta rätou e hinaaro ra e tïtau, e nä roto anaè ia i teie nei i te räveà o te haavare e te parau piò.

A piti : Ia ruì toru anaè, e tiàfaahou ia ia ù : Teie te tahi o te mau tumu parau tei täpeàhia mai e te tiripuna no te paèpaè i te haavare o ta rätou pariraa. Aita Ietu i faahiti noa aè i te parau no te vävähiraa o te hiero e to na faatià-faahouraa i te ruì toru, nä reira atoà te tupuraa no te haaväraa a te Atua, mai terä e haamanaòhia mai ra te 13, 2. I te hiòraa a te mau ìte haavare e i to rätou manaò, te hinaaro mau ra Ietu e vävähi i te hiero e to na moà, terä vähi i faataahia e te mau metua ei vähi färereiraa nä te nünaa i te Atua. Ta  Ietu noa i parau, te hiero o to na tino, tei òre i patuhia e te rima taata, eiaha rä terä atu haaputuraa ôfaì, ta to rätou mau metua i faatià. 

A toru : Te faaìteraa a te Tamaiti a te taata (14, 60-65) : E no terä mea e, aita te uiuiraa manaò a te mau ìte haavare i manuia, ua haru te Tahuà Rahi i te uiuiraa manaò, nä na noa aè e rave. I te pae rä o Ietu, ua hope ia te òhipa i teie nei, ua pau te manaò, e aha faahou ä ia teie manumanu iti (petite bête) e ìmihia nei. Ua pärahi noa te Fatu i roto i te mämü e te hau o te âau, täpaò faaìte te reira e ua hopehope roa te mau manaò i te parauhia. E no terä mea e, e aita e parau pariraa i ìtea, täpaò faaìte te reira e, e taata tiàmä o Ietu i teie nei. « O te Metia mau teie, te Tamaiti a tei haamaitaìhia ra ». Terä te ihometia mau o teie taata, ta tätou e haamanaò faahou ra i to na parau i teie ahiahi. E mana rahi tö na i nià i te hiero, e Haavä Nui atoà rä i nià i te parau o te taata, no te mea, e Tamaiti o ia nä te taata (Täniera, 7, 13), e të pärahi ra o ia i te rima àtau o te Atua Metua (Taramo 110).

E au atu ra ia e, eere faahou nä te Tahuà Rahi e haavä nei ia Ietu, o Ietu iho rä teie e haavä nei i te Tahuà Rahi e te feiä atoà tei pari haavare ia na. Ua huri te faanahoraa i teie nei, e ua tuuhia te feiä faahapa i raro aè i te faautuàraa a te Tamaiti a te taata (Taramo 8). Te tià nei te Haavä Nui i mua i te aro o te Tahuà Rahi e i mua atoà rä i te mana o te Hiero. No teie taime, eita e tià ia Ietu ia faaòhipa i to na mana atua, no te mea aita ä ta na täpura òhipa i tae atu ra i nià i to na vairaa, oia hoì te faatupu-hope-raa i te hinaaro o to na Metua. Terä ia tä na e färii noa ra i te faaìno a te taata, te faaruè a te taata e ta to na mau hoa rave òhipa, te hoo a Iüta, te haru a te mau faèhau, e i teie mau taime i muri nei, to te ao täatoà të huritua ia na, e tei âmui i to rätou püai no te faatupu i ta rätou ôpuaraa i nià i te Tamaiti a te Atua, e Tamaiti atoà rä nä te taata.

I terä pö, i te aoraì o te Tahuà Rahi, aita Ietu i hiòhia mai te tahi haavä no te tau hopeà. Ua hiòhia rä mai te tahi taata ôrure hau e te faainaina atua, tei haru i te tiàraa atua o te Atua. I te reira vähi, ua tü te manaò o te täatoà o tr mau haavä, e faautuà ia Ietu, te taata no Nätarëta. Nä mua rii noa atu, ua tü te manaò o te täatoà e faatopa i ta rätou mau pariraa. Teie huru òhipa e ìtehia ra i roto i teie tiripuna, e tupuraa te reira no te parau tohu, e nä ô ra : « … e e tuuhia te Tamaiti a te taata nei i te mau tahuà rarahi ra, e te mau päpaì parau, e e faahapa mai rätou ia na ia pohe, e e püpü atu hoì ia na i te Êtene ra. E tähitohito mai rätou ia na, e e papaì mai, e tufa mai hoì i te huare i nià ia na, e e taparahi pohe roa mai hoì. E tiàfaahou mai rä o ia ia tae i te ruì toru » (10, 33-34).

Terä te parau mau ta Ietu i haere mai e faaìte. Te vähi taa ê noa i roto i teie parau, ia faaìte anaè òe i te parau mau, e faautuàhia òe, e ia haavare hoì  òe ra, aita ia e utuà e topa mai. Te parau noa ta tätou e täpeà mai, to tätou fäìraa e, i roto ia Ietu, eita to na tiàraa Tamaiti nä tei Haamaitaìhia e to na tiàraa Tamaiti a te taata e täfetafeta i mua i te manaò tähoo o te taata. Ia ora na.

Puaraì, òrometua