mardi 2 avril 2024

Òhipa 2, 1-11. Ôroà Penetetöte / Ôroà o te reo

 1

Poroì no te täpati 19 no Aunuunu / Mê 2024



Ôroà Penetetöte / Ôroà o te reo

Taiòraa : 

Poroì : Òhipa 2, 8 : « E aha rä hoì teie i ìte ai tätou atoà nei i to tätou iho

reo mau i te parau-raa-hia mai ? »

Aroharaa : Te mau tamarii a te Atua i Mäòhi Nui nei, ia ora na i te here e te

aroha o te Atua i te färereiraa.

Manaò tauturu : E mahana taa ê teie no te mau pipi, o rätou tei âmui i te vähi

hoê. Mahana atoà rä tei faaarahia mai ia rätou, òre noa atu ai e faaìtehia mai

te taime tupuraa, ua ìte rä rätou e, e òhipa të tupu no rätou. Ua faaineinehia

e ua faaarahia rätou e to rätou Fatu, i te taeraa mai no te Värua Maitaì. Parau￾

noa-hia ai rätou, e tonohia mai te Värua Maitaì, aita rätou e märamarama ra,

e aha teie òhipa. No reira rätou i te faaea noa atoà ai i roto i te tiaìraa e, e aha

te òhipa e tupu mai, mai të hea rä te huru no teie òhipa e tae mai. I ô nei, te

haapäpūhia ra, te hohoà ta te Värua i rave, e auahi, e arero maa. Te auraa, ua

ìtehia te auahi i te tororaa i nià i te reira, e hope aè te mau pipi i te tauhia mai

e te Värua Maitaì. Te haapäpüraa mätämua e höroàhia ra, teie ia parau no te

îraa rätou i te Värua. E î aè ra rätou i te Värua, haamata atoà atu ra rätou i

te parau, eita e mau faahou i te täpeà.

Eere nä rätou e feruri ra, eere nä rätou e faanaho ra i ta rätou parau. Mai terä

ihoä e haapäpühia ra, nä te Värua e höroà ia rätou i te parau e au i te taata

tätaì tahi. Teie Värua, te Värua ia o te Tumu Nui, te Värua Maitaì hoì ta te

Tamaiti i faaau, e i faaara mai i ta na mau pipi, e tono mai o ia i nià ia rätou.

Te ururaahia rätou e te Värua, te haamata-atoà-raa rätou i te parau. E au i te

pape pïhaa aita e mauraa, pïhaa noa mai, manii noa mai. Ua parau teie mau

taata, e te ìte mai ra te mau taata i âmui mai i te reira mahana, nö ù terä reo

tä na e parau ra, te ìte ra hoì te tahi i to na reo, e te ìte atu ra te tahi i tö na.

Î aè ra rätou… teie î e parauhia nei, aita to na e parau mai te peu, aita to te

pau. I faaîhia ai te tahi òhipa, no te mea ia ua pau, aita e mäa faahou to roto.

Mai te tahi häpaina pau, te inu-raa-hia atu te pape o taua häpaina ra, te ö

faahou mai nei i te pape âpï atoà i roto. Te auraa ra, aita to te pau faahou e

ìtehia ra.

Te auraa ra, i roto i te parau a te Tumu Nui, te vai ra ihoä te parau, te vai ra

rä te taime e höroàhia ai te märamarama. E ua nä reira anaè tätou i te parau,

te märamarama ra ia tätou e, aita te märamarama i te parau a te Atua i

höroàhia i te mau huru taata atoà. Te huru ta te Värua e faatupu ra i nià i te

mau pipi, to rätou ia matararaa e te parauraa i te reo e rave rahi. Terä rauraa

te reo o te taata, ua nä roto mai i teie nei mau taata tei mätauhia no to rätou

märamarama òre i te parau. E feiä parau i teie nei.

Teie Värua e arataì nei e, e ìriti nei ia rätou i te ùputa o to rätou vaha, te ùputa

o to rätou âau e roaa ai ta rätou parauraa i teie nei. E värua atoà e faaineine

ra ia rätou i mua i te mau taata atoà, faaineine ra ia rätou no te tere e no te

òhipa atu a muri aè. Ua î i te parau. To rätou huru nä mua atu, e feiä parau

òre rätou, i teie taime, ua î i te mea ta teie täpaò no te parauraa i te reo e rave

rahi e faaìte mai ra, e ua riro ia ei faaìteraa ia rätou, terä ta te Atua Tumu

Tahi e hinaaro ra ia rätou e te hinaaro atoà ia tatou i teie mahana ia faaauhia.

Te faaitoito-atoà-hia nei rätou, ia haere e faaìte i terä parau i te mau vähi

atoà, i te mau fenua atoà e taata to reira, noa atu te huru o to rätou reo.

Ia hiò anaè tätou i te parau o te mau mītionare, te reira te mea o ta rätou i ora

mai. Aita rätou i ìte i te reo o te fenua o ta rätou e haere ra. Ua haere rä rätou,

e te òhipa mätamua ta ratou i rave, te haapiiraa ia i te reo, ei räveà, e nä roto

atoà i te reira reo, to te taata ìteraa i te hinaaro o te Atua. Nä te märamarama

o te Värua e arataì ia rätou i teie nei, aita ta rätou e ìmi faahouraa e aha te

mea e parau. No te mea, nä te Värua iho e tätara i te mau parau i vai noa na,

i riro noa na ei mea pöiri no rätou.

No reira, tätou tei hinaaro e tomo i roto i te faaauraa a te Fatu nä roto i teie

ôroà Penetetöte, e färii atoà tätou i terä märamarama òre, terä huru riàrià,

terä huru paruparu, no te ani ia ia faaîhia tätou e te Värua Maitaì, ia roaa atoà

hoì ta tätou parauraa i teie mahana mä te haamä òre i te parau maitaì a te

Atua. Ia matara te ùputa o to tatou âau no te faaìteraa i te hinaaro hoê o to

tätou Fatu. Ua ìte tätou e, te vai ra te tahi mau haapaòraa, tei haamau i ta

rätou peu i nià i te paraparauraa i te taata nä roto i te reo e rave rahi. Eere

faahou atu ra nä te Atua iho e höroà mai i te parau, teie nei, nä te taata e

faanaho i te haaparaparau i te Värua o te Atua.

Te vähi e ara, te hinaaro atoà tätou e haaparaparau i te Värua e te òreraa e

vaiiho i te Tumu Nui ia parau i te mea tä na e hinaaro nei i te höroà ia tätou

to Mäòhi Nui. Teie Atua e parau nei nä roto i to na Värua, o ia teie e faaìte

nei i te auraa o ta na parau. No reira, e vaiiho rä tätou i te Atua ia arataì ia

Mäòhi Nui. No te Atua te hinaaro, no te Atua te mana e òhipa ra i roto ia

tätou te nünaa mäòhi, nä te Atua te parau o ta tätou e parau.

Mea maitaì te taata i teie mahana i mua i teie parau ia haamanaò, ua höroà

mai te Atua i to na Värua, ua faatupu te reira Värua i roto i te Mäòhi i te

märamarama e te ôhie o te parau. Te faufaa i reira, te riroraa ia ei reo tumu

no tätou te parau no te Here e te Aroha. Ia ora na

Rudy, Raìhei a CASTELLANI, òrometua

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire

Märeto 12.38-44 Ö a Te Vahine Ìvi.

  T ā pati 10 no Teeri/Novema 2024. Ö a Te Vahine Ìvi. Mau taiòraa Taramo 146 EIAHA TÄTOU E FAAEA I TE HAAMAITAÌ I TE ATUA.  1 ...